Lo Pagan - El Mojon - San Pedro de Pinatar akselilla on hyvät ja vaihtelevat juoksumaastot. Alkumatkasta reitti kulkee lankkujen päällä ja kaislikossa suhisee.
Matkan jatkuessa meren huuhtoma rantahiekkaosuus on muutaman kilometrin pituinen.
Tankkaustauko ja ihmettelyä mihin suuntaan seuraavaksi.
Onko vähän kreikkalainen fiilis paikallisessa kalasatamassa...
Sataman aallonmurtaja oli oiva paikka harjoitella Kiinan muurin maralle. Korkeutta tällä radalla oli n. 20 metriä ja leveyttä 2 metriä, sai siis olla tarkkana!
Seuraavana oli vuorossa merenpinnan tasolla keskellä rämettä kulkeva kapeahko hiekkatie.
Pääsuora kohti La Mangaa oli todelllakin suora!
Tämän osuuden varrella ovat nuo kuuluisat mutakylpypaikat. Suomalaisin silmin ne näyttävät aivan matonpesulaitureilta, mutta matalan veden pohjamutaan noista mennään.
Onko vähän suora ja pitkä hiekkatie meren keskellä! Taas löytyi juoksijan taivas :)
Tuonne mennään vaikka pitkospuiden kunto välillä vauhtia hidastaakin.
Käärmeitä kuhisevan pensaikon keskellä olevalta polulta ei kannatta poiketa.
Vihdoinkin topissa eli tämän pidemmälle ei tätä rämettä pitkin pääse.
Aivan rämeen päässä bongasimme salakylän, joka ei todellakaan näy mantereelle. Onkohan tämä joku salakuljettajien tukikohta...hmmm...
Lopuksi eläinkevennyksenä pinkkejä flamingoja. Kyllä ne punaisia ovat vaikka kuvassa ei ihan siltä näytäkään.
Kotona odotti aina iloinen kunniajäsen Riku ja halusi välttämättä tuoda keppinsä sisälle!
